Maailman ensimmäisten ihmisten elämä oli pullollaan elämyksiä, joita he saivat Jumalasta aistien välityksellä. Jumala haluaa tehdä itsensä tutuksi meille aistiemme kautta. Hän haluaa tulla elämääsi äänenä, tuoksuna, kuvana ja kosketuksena. Samalla tavalla, kuin käytämme kaikkia aistejamme kommunikoidessamme tämän näkyvän maailman ja toistemme kanssa, voimme käyttää niitä kommunikoidessamme Jumalan kanssa. Jos yritämme tuntea Jumalan vain järjellämme, suljemme pois suunnattoman rikkaan maailman, jonka kautta Jumala haluaa olla yhteydessä kanssamme. Pidätämme itseltämme ja toisiltamme mahdollisuuden ja oikeuden Jumalan kokonaisvaltaiseen kokemiseen rajaamalla uskon arvokkaaksi, jäykäksi ja pönäkäksi. Jeesus ei vedonnut ihmisiin pönäkkyydellään ja tärkeydellään vaan aitoudellaan, tunteineen kaikkineen.
Hengellinen elämys voi olla kävelyretki luonnossa tai taideteos, ehtoollinen, hiljainen hetki kappelissa tai lapsen nauru. On niin lukemattomia tapoja, joilla koko maailmankaikkeuden Luoja haluaa sykähdyttää meitä. Tuoda ja luoda meille - ja meissä - niin voimakasta elämää, että sitä voisi jo itsessään kutsua elämykseksi.
Kun Jumala lähestyy sinua henkilökohtaisesti, Hän saa jalkasi tanssimaan ilosta ja suusi kuplimaan naurusta. Tai sitten Hän lähestyy sinua pyhyydessään ja saa pääsi taipumaan pelosta ja polvesi notkistumaan kunnioituksesta. Hänen läsnäolonsa kokemisen hetket ovat elämyksistä parhaita.
Profeetta Hoosea kuvaa sen näin kauniisti: "Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: Hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, Hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan." (6:3)
