lauantai 18. tammikuuta 2014

Saatanan valtaistuin - minä itse

Kulutanko elämäni haalien itselleni kaikkea vai kulunko palvellessani toisia?
Paras tapa osoittaa Jumalalle rakkautta, on rakastaa toisia Hänen luomiaan ihmisiä ja paras tapa palvella Jumalaa, on palvella toisia ihmisiä.

Se, millaista hedelmää elämäni tuottaa, paljastaa ennen pitkää motiivini elää ja toimia. Jos motiivinani on halu rakastaa ja palvella Jumalaa, hedelmät ovat sen mukaisia ja ympärilläni elävät ihmiset joutuvat niiden vaikutuspiiriin. Kannan hyvää hedelmää, kun teen hyvää. Olemme olemassa suhteessa toisiin ihmisiin ja hyvän hedelmän elämässäni tulisi näkyä nimenomaan ihmissuhteissani.

Jos toimin ja teen päätöksiä itsekkyydestä käsin, ne tuottavat aina huonoa hedelmää ajan myötä. Voi olla, että elämä ulkonaisesti on jumalista ja hurskasta, mutta kantaa vääristä motiiveista johtuen huonoa hedelmää ja silloin ei ole jumalallista voimaa rakastaa. On hyödytöntä vakuuttaa rakastavansa Jumalaa, jota ei näe, kun samaan aikaan inhoaa kanssavaeltajaa, joka taivaltaa silmiemme edessä.

Jeesus ei koskaan laskelmoinut, kuka kannattaa parantaa tai kenestä olisi Hänelle eniten hyötyä. Jos Jeesus olisi laskelmoinut, Hän ei olisi koskaan mennyt ristille. Jeesus rakasti ja palveli nöyrällä sydämellä, motiivinaan rakkaus Isään. Hän rakasti ihmistä ja Hänen elämänsä kantoi hyvää hedelmää iankaikkisuuteen asti.

Me ihmiset olemme luonnostamme itsekkäitä ja oman edun tavoittelijoita. Peräämme mielellämme omia oikeuksiamme ja olemme anteeksiantamattomia. Vain Jumalan avulla voimme kaataa sydämestämme itsekkyyden valtaistuimen ja alkaa kantaa hyvää hedelmää ihmissuhteissamme.


sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Lepopaikka

Liian usein me teemme uskosta kovin korkealentoista ja sunnuntaimaista vaikka Jeesus haluaisi tulla juuri siihen elämisen arkeen, joka meillä jokaisella on. Hän haluaisi tulla keskelle perheriitaa ja työpaikkakiusaamista. Jeesus haluaisi tulla taloudellisiin ongelmiisi ja mukaasi, kun ostat autoa tai taloa. Hän haluaisi istua viereesi, kun tartut pulloon ja haluat hukuttaa murheesi siihen.

Kun istuudut netin ääreen ja etsit sieltä jotakin, joka saastuttaa sisintäsi, Jeesus haluaisi tulla ja puhdistaa sydämesi. Kun tunnet istuvasi kuoleman varjossa, Hän haluaisi puhua sinulle toivoa ja täyttää sisimpäsi elämällään.

Jeesus haluaisi sulkea sinut syliinsä, kun itket pettymystä ja surua. Hän haluaisi puhaltaa lempeän tuulen kasvoillesi, kun tunnet niin suurta vihaa, ettet tiedä, mitä sillä tekisit.

Mitkään tunteet eivät ole Jeesukselle vieraita, etkä voi tuntea tai tehdä mitään, mistä Hän kauhistuisi niin paljon, että kääntäisi sinulle selkänsä. Koska Jeesus tuntee sinut paremmin kuin itse tunnet itsesi. Koska Hän näki päiviesi määrän ja niiden sisällön ennen kuin yksikään niistä oli tullut.

Katse, joka seuraa sinua, kun vaellat täällä varjojen maassa, tulvii rakkautta, hellyyttä ja uskollisuutta. Siinä hetkessä, kun sinä olet täynnä mahdottomuuksia, Hänen mahdollisuutensa pääsevät virtaamaan. Kun sinusta tuntuu, ettet tiedä, miten jaksat huomiseen, Jeesus on jo siellä ja viittoo sinua seuraamaan.

Ja jos jalkasi ovat liian väsyneet, Hän nostaa sinut syliinsä ja kantaa yli tummien vesien.
"Tulkaa minun tyköni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon."